Lisää ajatuksia perustulosta

Perustulokokeilu askarruttaa minua edelleen.  Kuntavaalien alla ehdin lueskella eri puolueiden kannaottoja perustulosta ja siitä kenelle sitä pitäisi antaa ja milä ehdoilla, kuinka paljon ja millaisella verotuksella.

Perustulon on epäilty aiheuttavan työelämän kannustinloukkuja työttömille. Toimin itse esimiesasemassa ja työhöni sisältyy paljon sijaisten etsimistä ja uusien työntekijöiden palkkaamista lyhyisiin työsuhteisiin. Joskus työsuhde voi olla vain 1-3 päivän mittainen ja päivittäinen työaika voi jäädä alle 8 tunnin. Tällaisia töitä on paljon tarjolla edustamallani sosiaali-ja terveysalalla.

Usein kuulee puhuttavan alalla vallitsevasta työvoimapulasta. Vapailla markkinoilla ei ole sijaisia. Itse olen kuitenkin törmännyt siihen, että työttömiä hyviä työnhakijoita olisi kyllä markkinoilla, mutta heidän ei kannata ottaa vastaan muutaman päivän pituisia keikkatöitä. Ne vaikuttavat työttömyyspäivärahaan/ansiosidonnaiseen ja huonoimmassa tapauksessa avustuksen saanti vaikeutuu jos työttömyys jakson välissä onkin työpäiviä. Tämähän on aivan hullua! Työhaluinen ja työkykyinen ihminen ei uskalla tulla töihin, koska pelkää menettävänsä siinä rahaa.

Työnantajan edustajana näen nämä tilanteet todella harmillisina. Jäämme ilman hyviä sijaisia, jos emme voi tarjota heille heti pitkää työsuhdetta. Kuitenkin on niin, että juuri ne lyhyet työpätkät avaavat ovia työelämään ja työnhakijat saavat jalkansa oven väliin. Ne rohkelikot, jotka uskaltavat työtä ottaa vastaan, ovat niitä sijaisia joille töitä sitten tarjotaan.

Perustulokokeilu mahdollistaa kuitenkin työssäkäynnin ja myös niiden lyhyiden pätkien tekemisen. Tokihan voi, olla että jos työtä on tarjolla paljon ja palkkaa tulee, se vaikuttaa asumistukeen tai muihin sosiaalietuuksiin. Mutta ymmärtääkseni se on ihan normaalia. Jos palkkasi riittää elämiseen, et ole oikeutettu tukiin. Toivon, että perustulo rohkaisee ja houkuttelee ihmisiä etsimään myös niitä parjattuja pätkätöitä.

Perustulokokeilu herättää tunteita. Suomalaiset, jotka ovat tottuneet ajattelemaan että rahaa ei saa työtä tekemättä, ovat uuden asian edessä. Perustulokokeilussa tukea saa automaattisesti, mitään tekemättä. Onko se sitten hyvä vai huono asia, johtuu varmasti yksilöstä.

Perustulokokeilu

Kohta alkaa kunnallisvaalien tuloksia näkymään. Mielenkiintoista nähdä millainen porukka kotikaupunkini asioita mahtaakaan seuraavan kauden hoidella.

Tehtävänä ei kuitenkaan ollut analysoida meneillään olevia vaaleja ja niiden tuloksia vaan kirjoittaa ajatuksia perustulokokeilusta. Itselläni ei tuosta kokeilusta ole minkäänlaista kokemusta, joten kirjoitan asiasta sen tiedon varassa, minkä Kelan sivuilta, lehdistä ja netistä irti sain.

Ensimäisen kerran kuullessani hallituksen kaavailemasta perustulokeilusta se kuulosti minusta ihan oudolta, vaikkakin mielenkiintoiselta ja toisaalta myös liian helpolta. Rahaa tulisi ilman että tarvitsee tehdä mitään.  Erilaisia työmarkkinatuen ja peruspäivärahan systeemejä on suunniteltu jo usempi vuosi, erilaisilla malleilla.  Nykyinen hallitus sai asian nytkähtämään eteenpäin ja perustulomallia päästiin kokeilemaan.

Kela päätti sitten järjestää arvonnan, jossa valitaan ne onnekkaat tai onnettomat, joille Kela maksaa kahden vuoden ajan 2017-2018  perustuloa. 2ooo onnekasta, jotka valittiin arpomalla. Tästä kunniasta ei ole lupa kieltäytyä. Toisaalla puhutaan koko ajan ihmisten itsemääräämisoikeudesta, oikeudesta päättää omista asioistaan, Tätä asiaa ei kuitenkaan työtön työmarkkinatuen tai peruspäivärahan saaja saa ilmeisesti itse päättää. En tiedä olisiko kukaan valituista halunnut itse päättää asiaa. Tuskin, sillä uskoisin tämän kuitenkin lopulta olevan monelle todellinen onnenpotku. Hyvä arpaonni, jota ei kaikilla ole.

560€ kuukaudessa koko kokeilun ajan, automaattisesti. Kyllähän tällä on suuri vaikutus työttömien elämänlaatuun. Vaikka summa ei ole suuren suuri, niin jo se, että se maksetaan automaattisesti ja säännöllisesti tilille kuukausittain on todella iso asia. Lippujen ja lappujen täyttäminen ja erilaisten selvitysten haaliminen joka kuukausi, jotta saat joskus rahaa on turhauttavaa. Lisäksi se, että  työttömän lyhyet keikkatyöt on tehty lähes mahdottomaksi on masentavaa. Perustulokeilun aikana on mahdollista tehdä myös töitä, ne eivät vaikuta tuen määrään, mutta muihin sosiaalietuuksiin ne vaikuttavat.

Kansanedustaja Tarja Filatov (sd)kirjoitti 24.1.2017 Etelä-Suomen Sanomien vierailija-palstalla perustulokokeilusta otsikolla: Perustulokokeilusta tuli tuluskukkaro.  Hän ottaa kirjoituksessaan kantaa perustulokeilun ongelmakohtiin. Työttömät jäävät ilman työvoimatoimiston tukea, haastatteluja ei tehdä ja aktivointia ei tapahdu. Lapsettoman työnhakijan ei tarjottua työpaikkaa ei ole pakko ottaa vastaan, sillä ei ole perustulon saantiin vaikutusta. Perheellisellä asia on toisin, jotta lapsikorotukset säilyvät on työpaikka otettava vastaan. Perustulo on vain työmarkkinatukea tai peruspäivärahalla oleville, väliinputoajia ovat edelleen toimeentulotuella elävät ja asumistukea saavat.

Tämän Filatovin kirjoituksen jälkeen asia ei enää vaikuttanutkaan niin selkeältä ja hyvältä. Porsaanreikiähän on matkalla vaikka ja kuinka paljon. Tämäkin asia on otettu nopeasti käytöön ja kaikkia asioita ei ole millään voitu selvittää valmiiksi. Toivottavasti tämä kuitenkin on toiminut niiden henkilöiden kohdalla, jotka ovat kokeiluun mukaan päässeet. Tarkoitushan on ollut helpottaa elämää ja vähentää byrokratiaa.